Kun Internet-käyttäjä tarkastelee verkkosivua, hän pyytää kyseistä sivua verkkopalvelimelta. Jos selaimen riville syötetään sivuston osoite, selain pyytää verkkopalvelimelta verkkosivua koskevan pyynnön, ja palvelin lähettää siitä tietoja käyttäjän tietokoneelle.
Ohjeet
Vaihe 1
Sana "palvelin" on peräisin englannista, se tarkoittaa kirjaimellisesti "palvelulaitetta". Tietojenkäsittelytieteen alalla palvelin on vastuussa tietojen toimittamisesta verkkoresursseille.
Vaihe 2
Kun verkkosivusto luodaan verkkopalvelimelle, sille määritetään IP-osoite. IP on lyhenne sanoista Internet Protocol. IP-osoite koostuu kymmenestä pisteviivasta (esimerkiksi 127.21.61.137). Jotta web-palvelimelta voidaan pyytää tiettyä sivustoa, tietokoneen selaimen on ensin selvitettävä kyseisen sivuston IP-osoite. Jos näitä tietoja ei ole selaimen välimuistissa, se pyytää vastaavaa pyyntöä DNS-palvelimelta Internetin kautta.
Vaihe 3
DNS-palvelin kertoo sitten selaimelle, missä IP-osoitteessa sivusto sijaitsee. Selain pyytää sitten sivuston URL-osoitetta verkkopalvelimelta. Palvelin vastaa lähettämällä pyydetyn sivun. Jos tätä sivua ei ole, palvelin lähettää virheilmoituksen. Selain vastaanottaa viestin ja näyttää sen.
Vaihe 4
Ammattimaailmassa tällaisessa tilanteessa selainta kutsutaan "asiakkaaksi" ja verkkopalvelinta kutsutaan "palvelimeksi". Nämä käsitteet koskevat myös tietokoneita. Verkkopalvelimina toimivia tietokoneita kutsutaan palvelimiksi, ja niitä, jotka muodostavat yhteyden Internetiin saadakseen tietoja, kutsutaan asiakkaiksi.
Vaihe 5
Verkkopalvelin sisältää yleensä tietoja useammasta kuin yhdestä sivustosta. Monet hosting-yritykset tarjoavat tilaa satoille tai jopa tuhansille verkkosivustoille yhdellä verkkopalvelimella. Jokaiselle verkkosivustolle annetaan yleensä oma yksilöllinen IP-osoitteensa. DNS-palvelin purkaa tämän osoitteen salauksen saadakseen verkkotunnuksen.
Vaihe 6
Verkkotunnuksia on olemassa siitä syystä, että useimpien Internet-käyttäjien on vaikea muistaa kymmeninumeroisia numeroita, jotka ovat IP-osoitteita. Lisäksi nämä osoitteet muuttuvat joskus.
Vaihe 7
Jokainen palvelintietokone tarjoaa pääsyn siihen tallennettuihin tietoihin numeroitujen porttien avulla. Jokaisella palvelimen tarjoamalla palvelulla (sähköposti, isäntä) on oma portti. Asiakkaat muodostavat yhteyden palveluun IP-osoitteen ja portin kautta.
Vaihe 8
Kun asiakas muodostaa yhteyden portin palvelimeen, se käyttää protokollaa. Protokolla on teksti, joka näyttää, kuinka asiakas ja palvelin kommunikoivat.
Vaihe 9
Jokainen Web-palvelin noudattaa HTTP-protokollaa. HTTP-palvelimen ymmärtämä perusviestintämuoto sisältää vain yhden komennon: Get. Alun perin protokolla rajoitettiin palvelimeen, joka lähetti pyydetyn tiedoston asiakkaalle ja sammutti. Myöhemmin protokollaa parannettiin ja koko URL-osoite lähetettiin asiakkaalle.
Vaihe 10
Kun käyttäjä kirjoittaa URL-osoitteen nimen selainriville, selain jakaa nimen kolmeen osaan: protokolla, palvelimen nimi, tiedostonimi. Selain vastaanottaa tietoja sivuston IP-osoitteesta palvelimen nimen kautta ja muodostaa yhteyden palvelintietokoneeseen. Sitten selain muodostaa yhteyden tämän IP-osoitteen verkkopalvelimeen portin kautta. Protokollaa noudattaen selain lähettää "Vastaanota" -komennon palvelimelle. Palvelin lähettää HTML-tekstin verkkosivulle. Selain lukee HTML-tunnisteet ja muotoilee sivun asiakastietokoneen näytölle.
Vaihe 11
Useimmat verkkopalvelimet käyttävät turvatoimia. He voivat esimerkiksi rajoittaa tietojen käyttöä salasanalla ja kirjautumisella. Kehittyneemmät palvelimet lisäävät suojaustasoa suojaamalla resurssia salaamalla asiakkaan ja palvelimen väliset tiedot siten, että henkilökohtaiset tiedot (luottokortin numero, puhelinnumero) eivät ole muiden käyttäjien käytettävissä. Kaikki yllä oleva koskee niin kutsuttuja staattisia sivuja, eli sivuja, jotka pysyvät muuttumattomina, kunnes luoja korjaa ne.
Vaihe 12
Mutta on myös dynaamisia sivuja. Niistä kuka tahansa käyttäjä voi etsiä avainsanaa, tehdä vieraskirjoihin merkintöjä, kommentoida. Tässä tapauksessa verkkopalvelin käsittelee tiedot ja luo uuden sivun. Useimmissa tapauksissa käytetään CGI-komentosarjoja - erityisiä komentoja, joiden avulla voit muokata verkkosivua.
